Kun pimeys saapui eikä valoa enää tullut

Kuka päättää mitä pistät tänään päällesi?
Bussissa olijat, ihmiset joita tapaat tänään.

Kuka päättää mitä syöt tänään?
Personal trainer, lehdet ja kaveri jolla on sama ruokavalio.

Kuka päättää kuinka usein harrastat seksiä?
Muiden parisuhde ja erilaiset seksi kyselyt.

Kuka kasvattaa lapsesi?
Valtio, tarhatädit, anoppi ja ystävät.

Kuka sisustaa kotisi?
Sisustus lehdet ja Ikea.

Onko meillä enää mitään omaa?

Tekeekö kukaan enää mitään ilman, että miettii miltä se näyttää muista?

Hyväksymmekö toisiamme nykymaailmassa täysin, virheiden kanssa vai annammeko virheen värittää koko kuvan?

Elämmekö kuplassa jossa kaikki on muovia ja epätodellista, kiiltokuvaa?

Tunnen erään ihmisen joka tahtomattaan on suora, ajattelee, puhuu ja repii pintaa rikki. Olen itse niin juurtunut "kohteliaisiin" tapoihin, että tämä ihminen usein saa minut punastumaan myötähäpeästä. Myötähäpeä on sitä, että ajattelee juuri niin kuin KAIKKI muut ajattelee.

Hän on äitini.

Äitini kärsii masennuksesta ja välillä lojuu suurimman osan ajasta sängyssä. Välillä nousee taas tuulta päin. Ikinä tämä asia ei ole häneltä vienyt minuutta pois. Puhutaan, että "suodatin" puuttuu, puhuu välillä "epäkorrektisti" siis uskaltaa ajatella ja sanoa sen asian. On kuitenkin erittäin viisas ja osaava, ei siis tyhjän puhuja ja möläyttelijä. Osaa ja uskaltaa olla erimieltä. 

Ei välttämättä aina omaksuttava luonteen piirre, mutta aito ihminen.

Mitä sinä päätät tänään?