Kamera, linssi ja kaunis ihminen



Olen saanut ilokseni kuvata hyvää ystävääni ja hänen miestään viimevuoden puolella, eilen sain kameran eteen erään ystävän jonka ns. teatraalisuus pääsi oikeuksiinsa, koska kuvattavana oloon tarvitaan tunteita ja niiden näyttämisen osaamista välillä nopeallakin temmolla. Itse kuvattavana huomannut, että ei niin vahva puoleni, mutta selvä heittäytyminen ylikarrikoiden näyttää toimivan, ainakin eilisellä kuvattavallani.




Miksi lähdin kuvaamaan niin moniosaista, vaikeaa aihetta kuin ihminen?  

Oma kehonkuva on ollut yläaste ajoilta hyvinkin vääristynyt ja siihen päälle kolmen lapsen raskaudet jne  jne, ei ole voittaja fiilis, kun lähdet sairaalasta kehosi kanssa joka kirjaimellisesti roikkuu joka paikasta.... No kuitenkin, pointtina lähinnä se, että miksi media antaa ristiriitaisia ajatuksia. Mediaporno on hyvin karrikoitua, Tulee mieleen eräs kappale joka väärinpäin soitettuna olisi joku saatanallinen kirous vaikka kappale oikein päin soitettuna on rauhaa rakastava kipale, sama pätee median tekemässä kehonkuvassa, vaatemainos tai uutinen jostain brändistä, "ole rohkeasti oma itsesi"jossa esiintyy selvästi ylipainoinen ihminen  ja heti perään tulee "tilaa nyt netistä....." jossa on joko kuva tai video 45 kiloisesta 180cm mallista joka honteloin jaloin 12cm koroilla lompsii kameran ohi. Eli ole vaan oma itsesi, mutta paina mahdollisimman vähän..... Hieman ehkä tulee halu, että "selvä, minä näytän" ja, kun olet kerännyt rohkeuden laittaa jotain itselle kaunista päälle ja menet rinta ronttingilla, totuus olosta on aivan eri, kun astut ulos ja törmäät ensimmäiseen ihmiseen.


Tämä karrikoitua, mutta osaan samaistua muutaman vuoden päähän menneisyyttäni tähän olotilaan mitä kirjoitan. 

Mutta, kun kuvaat alat nähdä ihmiset mielettömän kauniina, silmät ei turhaan ole nimellä -sielunpeili ja silloin, kun onnistut nappaamaan ihmisestä pienensäikeen sielun sisältöä kuvaan tajuat mikä on "esteettistä" ja mikä on kaunista, oikeasti kaunista joka pysäyttää.


Teen itsestäni esimerkin vasta-asetteluna mitä haen takaa tässä. Siis omalla näppituntumalla, ei kenenkään muun vaan tämä täysin oma oivallus. Tiedä sitten voi olla monen mielestä väärä, mutta kuten sanottua vääriä mielipiteitä ei ole olemassa ja tässäkin voidaan olla eri mieltä.

Karrikoidusti siis ihmiset ovat esteettisiä eli ns. ilo silmälle, kun lihakset erottuvat 


Esteettinen kehonkuva, usein tulee ensimmäisenä viestissä, "oot kyllä timmissä kunnossa"






 HUOM!! En tässä sano, että hirveä läski olen VAAN mikä on faktaa ja mikä fiktiota
Ja tässä pääsen, kohta siis, pääsen asian ytimeen.... Wate for it...











AITO ON KAUNISTA!!!!!!!
Se mitä ihmisestä näkee kuvan kautta sillä hetkellä.
Lapsia kuvatessa kaikki on aitoa enkä kuvaa omia lapsia ikinä niin, että "tee ilme se ja se tai ole näin" koska, no lapset (myös muiden) on vaan uskomattoman kauniita.
Istuu vaan ja kuvaa niin lapset hoitaa homman himaan niinkuin supermallit ikään.

Kun aikuiselle kuvattavalle sanoo, että tee näin ja näin on heittäytyminen se juttu! Mietin miksi itse olen niin jäykkä enkä saa jännitystä pois ja kasvot "kohmeessa".
Koska(!) kuvattavan on (vaikka tunne onkin näytelty) miellettävä jokin muisto jos hakee ilmettä ja esim. vihainen ilme, miellät jokun kusipään eteesi ja pam ilme on aito, tai niin aito kun voi olla siinä tilanteessa. Annat siis kuvaajalle aidon tunteen, palan itsestäsi.
Tässä kuvattavalle on sanottu, hymyä, ole leikkisä yms.
Ja kappas hyvin aidonnäköinen tunnetila.


Kuvaaja Raymond´s art

Vs. itse hain kuvattavana jonkinasteista synkkää "kuumaa"- ilmettä.

Kuva on mun harvoja joista itse tykkään ja voisin vaan tuijottaa itseäni, MUTTA harmittaa kuvan puolesta, kun en saa tunnetilasta selvää. 
Poseeraus on kohdillaan, miksi siis rakastan tätä Kuvaa? 
Koska kuvaaja toi esiin sen mikä olen ulkoisesti, aidosti kaunis.










Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tarina menee niin kenen silmin sitä katsot ja kenen kertomaa se on.

Vuosi vaihtuu jälleen.